Pullantuoksuinen äiti?

Minä olen aina vieroksunut ajatusta siitä, että minä mahtuisin tai minun pitäisi mahtua siihen pullantuoksuisen äidin muottiin, jota jonkinlaisena äitiyden perikuvana melko yleisesti pidetään. Aikanaan jopa epäilin, ettei minusta koskaan voi tulla kunnon äitiä, kun en edes pullaa osaa leipoa. Toisaalta pidin itsestäni juuri sellaisena, mistä seurasi epäilys, ettei minun ehkä kannattaisi ryhtyä äidiksi, koska joko A) hoitaisin homman huonosti tai B) joutuisin pullapakon myötä pakkopullan eteen. Ja moinen myönnytyshän voisi kerta kaikkiaan rapauttaa minuuteni ytimen, eikö?

Vettä on sittemmin virrannut ja kaksi ratkaisevaa asiaa on muuttunut: 1) en enää pidä pullanleipomistaitoa äitiyden kulmakivenä ja 2) osaan nyt todistettavasti leipoa pullaa (mihin palaamme kohta). Eli ajattelipa asiaa nyt kummalta kannalta tahansa - siis että pullantuoksuisuus joko on tai ei ole äitiyden keskiössä - niin edellytykseni hyväksi äidiksi ovat nähdäkseni ratkaisevasti parantuneet.

Elämäni ensimmäiset itse leivotut korvapuustit.

Minä siis tosiaankin leivoin korvapuusteja! Ei ehkä kuulosta mullistavalta, mutta ne olivat ensimmäiset korvapuustini, joten kyllä sitä on jonkinlaisena etappina pidettävä - etenkin kun ne onnistuivat roimasti yli odotusten. Minä en vain leiponut pullaa, vaan leivoin erinomaista pullaa. Jos aivan tarkkoja ollaan, vuosituhannen alussa yritin kyllä kerran aiemminkin; kuivahiivalla ja heikolla menestyksellä. Mutta nyt, vuonna 2012, minä olen leiponut älyttömän hyvää pullaa!

Noh, maailma - edes omani - ei ehkä mullistunut tästä tapahtumasta, mutta tuohon aiempaan listaani on lisättävä vielä yksi muuttunut ja olennainen asia: 3) minä en kaipaa mutten myöskään enää pelkää olla pullantuoksuinen äiti. Olen vihdoin oivaltanut, että minä olen minä, leivoinpa pullaa tai en. Eikä se pullantuoksuisuus edes tartu ihmiseen automaattisesti leipomalla (toisten iloksi ja toisten harmiksi), vaan se on sellainen oma lämpimän kotoisa ominaisuutensa. Joskus vuosien päästä ehkä selviää, millaisena lapseni minut tässä asiassa näkee, ja järkkymättä lupaan olla valmis kumpaan tahansa: se juttu joko on minussa tai sitten ei.

Olennaista on minkä ja/tai kenen vuoksi asioita tekee. Jos pitää esittää pullantuoksuista perheidylliä ja hyvää äitiä tai isää sukulaisille, ystäville, naapureille, tai jopa omille lapsilleen, niin metsään menee. Ja yhtä lailla metsään menee, jos on alati kaikessa pakonomaisesti alleviivattava, että minua ei saa mukaan siihen hapatukseen, minä en ole sellainen ihminen, joka pakastaa marjoja, sauvakävelee ja pesee ikkunat keväisin. Kumpikaan ei ole vapaasti omana itsenään elämistä, vaan mantran suorittamista.

Jos muuten joskus tulette pohtineeksi millaisia oikeasti haluatte tai ette halua olla tai millaisia tuntuu että teidän pitäisi olla, niin miettikääpä myös ihan piruuttaan kenen suulla sisäinen äänenne puhuu? Ketä se yrittää miellyttää, ketä vastustaa, mitä se pelkää? Siihen löytyy usein aika mielenkiintoisia vastauksia, riippumatta siitä onko valtavirran vai vastavirran kulkija, tavanomaisuuteen sopeutuja vai siitä irtisanoutuja.

Ketunkoloteoria rules. Ja pulla on pulla, jauhoja ja voita, ei muotti ihmisen identiteetille. (Eikä muuten ole se sauvakävelykään, mutta silti siinä menee toistaiseksi vielä raja kokeiluissani "mitä kaikkea voi tehdä identiteetin kriisiytymättä".)

Uuden yksikön ensimmäinen kvartaaliraportti

Perheyhtiömme uusi yksikkö aloitti toimintansa vuoden 2012 tammikuussa. Näinä kvartaalitalouden aikoina on kolmen kuukauden jälkeen korkea aika tarkastella, kuinka ensimmäinen vuosineljännes on sujunut.

Toiminnan käynnistyminen. Toiminta päästiin aloittamaan kaksi viikkoa tavoiteaikataulusta myöhässä, ja tuolloinkin yksikön toiminnan käynnistäminen vaati melkoisia synnytysponnisteluja. Tuskallisuudestaan huolimatta prosessia on kuitenkin pidettävä onnistuneena, koska yksikössä ei ilmennyt valmistusvirheitä, varustelutaso oli kattava ja mitoitus vastasi vastaavien kokoonpanojen keskimääräisiä arvoja.

Perustoiminnot ja kasvu. Yksikön tuottavuus on alusta asti ollut hyvä, joitakin satunnaisia toimitusviiveitä lukuun ottamatta. Yksikön perustoiminnot koostuvat polttoaineen vastaanotosta, prosessoinnista ja valmiin tuotoksen toimittamisesta sopivina paketteina maailmalle. Tällä yksinkertaisella menetelmällä olemme jo lyhyessä ajassa saavuttaneet erinomaisen kasvun, ja ennusteiden mukaan kasvu tulee jatkumaan voimakkaana myös tulevaisuudessa. Aluksi yksikkö tavoittelee lähinnä määrällistä kasvua, mutta myöhemmin on tarkoitus panostaa ensisijaisesti toimintojen monipuolistamiseen.

Vakiovarusteet. Kuten aiemmin totesimme, yksikön vakiovarustetaso oli kattava, vaikka käyttökokemuksen puute viivästyttääkin joidenkin ominaisuuksien täysimittaista käyttöönottoa. Perustuotanto kuitenkin pyörii hyvin, auditiiviset ominaisuudet ovat huippuluokkaa, suojamekanismit toimivat ja vianilmaisujärjestelmä on tehokas, vaikkakaan ilmaistun vian paikantaminen ei aina onnistu aivan toivotulla täsmällisyydellä. Myös yksikön toiminnalle keskeinen imujärjestelmä saatiin käynnistettyä täysimittaisesti jo ensimmäisten päivien aikana. Juuri tällä sektorilla tekninen kehitys on ollut nopeaa, minkä ansiosta jo lyhyessä ajassa on pystytty parantamaan huomattavasti sekä ergonomiaa että tehokkuutta.

Yksikön vakiovarusteissa on huomioitu pienimmätkin yksityiskohdat.

Lisätoiminnot. Muista vuosineljänneksen aikana käyttöön otetuista toiminnoista mainittakoon tyytyväisyysilmaisin, liikkuvien kohteiden seurantajärjestelmä, tartuntahaarakkeiden koordinointikyky, vispausmekanismi ja sukellustoiminto. Lähitulevaisuudessa odotamme saavamme käyttöömme myös ryömintävaihteen ja automaattisen kääntömekanismin.

Toiminnan rytmitys. Yksikön ensimmäistä vuosineljännestä on leimannut varsin vahvasti toiminnan ja lepoaikojen rytmin hakeminen. Käynnistysvaiheessa tuotantolinjan tehdasasetuksiin oli säädetty yleistä työehtosopimusta huomattavasti tiheämmät lepoajat, jotka ovat hiljalleen sekä harventuneet että lyhentyneet. Hallituksen pitkän tähtäimen tavoitteena on keskittää toiminta kokonaisuudessaan päiväaikaan. Yötyö on kuitenkin toistaiseksi ollut välttämätöntä, mutta sen tämänhetkistä määrää voidaan pitää olosuhteisiin nähden kohtuullisena. Alkuvaiheessa yksikön sammuttaminen päivän päätteeksi oli usein haasteellista, mutta kvartaalin loppupuolella toiminto on saatu melko pitkälti automatisoitua.

Huoltotoimet. Yksikkö vaatii toimiakseen jatkuvaa huoltoa, tärkeimpänä huolehtiminen imu- ja poistojärjestelmän moitteettomasta toiminnasta mm. syöttämällä polttoainetta säännöllisesti, poistamalla ylimääräinen ilma huoltokanavista ja toimittamalla lopputuote mahdollisimman nopeasti eteenpäin, jottei se aiheuta ympäristöhaittoja yksikön läheisyydessä. Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi hallituksen olennaisimpia tehtäviä ja lisäksi lämpötila tulee pitää ohjearvojen mukaisena. On havaittu, että yksikön toiminnan optimaalinen kasvu vaatii myös virikkeitä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Hallituksen toiminta. Yhtiön hallitus nauttii (pääsääntöisesti) yksikön luottamusta, joten kehittäminen tapahtuu hyvässä yhteistyössä. Jonkin verran hetkellisiä ja joskus rajujakin ilmapiiri- ja ilmanlaatuongelmia yksikön ja hallituksen välillä on ilmennyt, mutta sovitteluprosessi on useimmiten tuonut niihin nopean ratkaisun. Hallituksen voidaankin toistaiseksi katsoa suoriutuneen ohjaus- ja valvontatehtävästään varsin hyvin, etenkin kun huomioidaan, että osa hallituksen vähemmän kokeneista jäsenistä on joutunut opettelemaan lyhyessä ajassa lukuisia uusia taitoja yksikön ylläpitoon liittyen. Hallituksen kokeneemmat jäsenet ovat olleet erityisen tyytyväisiä yksikön toiminnan käynnistymisen sujuvuuteen.

Hallituksen edut ja optio-ohjelma. Hallituksen sitouttaminen tehtäväänsä näyttäisi onnistuneen useimpia pörssiyhtiöitä paremmin kertasuorituksella yksikön avajaisissa, päivittäsillä luontaiseduilla sekä 18 vuoden optio-ohjelmalla, jossa hallituksen jäsenet sitoutuvat henkilökohtaisesti vastaamaan kaikista yksikön kuluista, joita he eivät tehtävässään ole onnistuneet tai halunneet välttää. Hallituksen jäsenten työkuntoisuutta on myös edistetty tutustumiskäynneillä, tapahtumiin osallistumisilla, matkoilla eri puolille Suomea ja niin kutsutuilla omalla ajalla ja laatuajalla.

Jatkokehitys. Vaikka ensimmäinen vuosineljännes on sujunut hyvin, myös parannettavaa toiminnassa löytyy. Seuraavan kvartaalin aikana perustoimintoja tullaan monipuolistamaan ja lisätoimintojen osalta hallitus toivoo, että polttoaineen syöttö imujärjestelmään pullomekaanisesti helpottuisi. Toiminnan rytmittämistä on tarkoitus viedä pitkäjänteisempään suuntaan ja samalla tankkausvälien toivotaan pitenevän. Myös ääniasetusten hienosäätö on hallituksen toimenpide-ehdotuksissa. Jonkin verran on ilmennyt ylivuoto-ongelmia hetkellisen ylituotannon seurauksena, mutta tähän ei olla toistaiseksi löydetty ratkaisua.

Yhteenveto. Kaiken kaikkiaan voimme tyytyväisinä todeta, että ensimmäisen kvartaalin jälkeen yksikön kasvuennuste on erittäin lupaava. Taloudellinen tuottavuus on kieltämättä hyvin epävarmaa ja jopa epätodennäköistä, mutta henkisen hyvinvoinnin ja elämänkokemuspääoman kartuttamisen suhteen osakkaiden vaurastuminen vaikuttaa väistämättömältä.